Työttömyysturvalain mukaan sinut katsotaan yrittäjäksi, jos teet työtä muussa, kuin työ- tai virkasuhteessa. Yritystoiminnan kestolla ja sen sivu- ja päätoimisuudella on vaikutuksensa päivärahan maksamiseen. Joissain tapauksissa TE-toimiston tulee tutkia yrittäjyyttä ja päätoiminen yrittäjyys voi estää päivärahan maksamisen.
Sinun voidaan katsoa olevan yrittäjä, jos
Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa
Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja, jos
Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos sinä tai perheenjäsenesi tai yhdessä perheenjäsenesi kanssa omistat väliyhteisöstä vähintään puolet tai teillä on vastaava määräämisvalta.
Sinun katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos
1.7.2019 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä yrityksen osaomistajan määritelmä muuttui ja nykyisin perheyrityksessä työskentelevää henkilöä, joka ei itse lainkaan omista osuutta kyseisestä yrityksestä, ei katsota enää yrittäjäksi. Tällainen perheyritykseen palkattu perheenjäsen voi lakimuutoksen jälkeen kerryttää työssäoloehtoa palkansaajakassassa.
Perheyrityksessä tehdyssä työssä vaadittava työssäoloehto on 52 viikkoa ja työssäoloehdon täyttymisen tarkastelujakso on 28 kuukautta. Lakimuutos koskee työtä, joka on tehty lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Normaalin palkkatyön 26 viikon ja perheyrityksessä työskentelyn 52 viikon työssäoloehtoviikkoja ei voida laskea yhteen.
Ajalla 16.3.2020-31.12.2020 yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehto voi täyttyä 26 kalenteriviikon työskentelyllä. Tällöin myös jäsenyysedellytys on 6 kuukautta. Edellytyksenä lyhemmälle työssäolo- ja jäsenyysehdolle on, että vähintään yksi työssäoloehtoon luettava viikko on 1.3.2020 jälkeisellä ajalla ja enimmäisaika alkaa 16.3.2020-31.12.2020 välisenä aikana.
Yrittäjille ja palkansaajille on olemassa omat erilliset työttömyyskassat. Palkansaajakassan jäsen ei voi kerryttää työssäoloehtoaan yritystoiminnalla eikä yrittäjäkassan jäsen palkkatyöllä.
Työttömyysturvalaissa on kuitenkin ns. jälkisuojasäännöksiä, joiden perusteella etuutta voidaan maksaa jo aiemmin kerrytettyjen vakuutuskausien perusteella. Nämä säännökset huomioiden yrittäjäksi ryhtyvän on hyvä itse pohtia, siirtääkö hän jäsenyytensä yrittäjäkassaan vai pysyykö edelleen muun työttömyyskassan jäsenenä.
Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyvä ei voi olla palkansaajajärjestön työttömyyskassan jäsenenä kuin tietyn jälkisuoja-ajan.
Kun henkilö jää päätoimisesta palkkatyöstään työttömäksi, jatkaen työsuhteen aikana aloitettua yritystoimintaa, tutkii työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) työttömyyden alkaessa onko harjoitettu yritystoiminta sivutoimista vai päätoimista.
Jos yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, ei työttömyyspäivärahaan ole oikeutta.
Jos yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, voi työttömyyskassa maksaa palkkatyöhön perustuvaa työttömyyspäivärahaa, mutta yritystoiminnasta saadut tulot huomioidaan ansiopäivärahaa vähentäviksi tuloiksi sovittelua koskevien säännösten mukaisesti. Yritystulo arvioidaan ensisijaisesti viimeisen vahvistetun verotuksen tulojen mukaan, mutta mikäli yritystoimintaa on harjoitettu vasta lyhyen aikaa, arvioidaan tulot muulla luotettavalla selvityksellä.
Yritystoiminnan ajalta voidaan tietyissä tapauksissa maksaa päivärahaa soviteltuna. Yritystuloja soviteltaessa huomioidaan samat euromääräiset suojaosat kuin palkkatulojen sovittelussa. Vasta suojaosan ylittävät tulot vaikuttavat ansiopäivärahan määrään vähentävästi.
Yritystoiminnan ajallakin tulee olla kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa, jotta päivärahaa voidaan maksaa. Yritystoiminta ei ole perusteltu syy kieltäytyä työstä tai työllistymistä edistävistä palveluista.
Lähde: jhl 2021
