Yhdistyksen kokous: Ke 18.5 – 17:00
Sinut on kutsuttu Aux ry:n vuosikokoukseen ja studiot tutuksi- sarjan tapahtumaan Keskiviikkona 18. Toukokuuta 2022 kello 17:00 alkaen, Lammaskallion audio, Lammaskalliontie 87, 04380 Tuusula. Voit liittyä kokoukseen myös alla olevasta linkistä. Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä.
https://us04web.zoom.us/j/75162929732…
Meeting ID: 751 6292 9732
Passcode: kWet9M’
Studiot tutuksi -sarjassa pääsemme tutustumaan kansallisromanttisiin maisemiin rakennettuun studioon Lammaskallion Audiolle! Yhdistyksen kokouksen jälkeen tiedossa studioiden esittelyä rennon studiotunnelman ja vapaan keskustelun lomassa.Tarjolla purtavaa ja juotavaa, sekä halukkaille myös saunomismahdollisuus rantasaunassa.
Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä. Studiot tutuksi -osioon voivat osallistua kaikki Aux ry:n jäsenet.
* 17:00 – VUOSIKOKOUS (liiton jäsenille)
* 18:00 – Studiot tutuksi – startti
* 20:00 – sauna halukkaille, uikkarit mukaan
ESITYSLISTA JA KOKOUSKUTSU
AUX RY OSASTONMALLISÄÄNNÖT
Toivottavasti pääset paikalle!
Teemu Hammaren
Toimitusjohtaja
050 5960 455Aux ry
Mosabackanmutka 2
06500 Porvoo
www.auxry.com
AUX RY:N JÄSENKAAVAKE 2022
HTTPS://FORMS.GLE/D25PBRTF4Q3ER2TU6
Voit päivittää jäsentietosi ylläolevasta linkistä, mikäli et ole sitä vielä tehnyt. Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä. Aux ry on voittoa tavoittelematon musiikin tuottajien ja teknologien yhteisö, jonka perusperiaatteina on tuoda alan tekijät yhteen, luoda pohja keskustelulle ja toimia siltana yhteistyötahoille.
Eräs merkittävimmistä konserttien äänentoiston kehityksessä korostuvista asioista on se, miten jokainen laite- ja henkilösukupolvi rakentuu jatkamaan edeltäjiensä työtä. Alan historian ymmärrys ja arvostus on siksi tärkeää pitää oleellisessaosassa myös nykyajan päivittäistä toimintaa.
Edellämainittuun liittyen Hannu “Hande” Mertanen on 31.3.2022 esitetty Aux ry:n ensimmäiseksi kunniajäseneksi suomalaisen äänentoiston saralla tehdyn, ansiokkaan pioneerityönsä johdosta.
Aux ry:n johtokunta kiittää ansiokkaasta työstä.
Suositut Aux-iltamat ovat viimein palanneet. Käännämme katseet kohti tulevaisuutta ja uppoudumme tulevaisuuden visioiden ja teknologioiden pariin. Vuoden ensimmäisen paneelikeskustelun muodostavat:
Moderaattori: Miikka Huttunen
Panelistit:
Olli Lehtinen – oeksound
Annina Antinranta – Futurice
TBC – Genelec
Douglas Castro – Neural DSP
Francisco Cresp – Neural DSP
Ja tuttuun tapaan myös yleisö on tervetullut osallistumaan keskusteluun!
Siis lämpimästi tervetuloa tulevaisuus-iltamaan ja tapaamaan alamme ihmisiä. Vihdoin.
Ovet avataan klo 18
Paneeli klo 18:30
Tapahtuma päättyy klo 22
Tapahtuma on tarkoitettu Muusikkojen liiton Aux ry:n alajaoston jäsenille (Aux-passi), sekä Aux ry:n kannatusjäsenille.
Baarista voi ostaa juomia.
Tsekkaathan ajantasaiset koronaturvallisuusohjeet Post Barin sivuilta?
Taannoin minulle esitettiin erinomaisen hyvä kysymys koskien sitä, että miksi studiossa pitää olla mahdollisimman hyvä ja tasapainoinen kuuntelu?
”… ja miksi se miksaus pitää masteroinnissa vielä puunata niin älyttömän tarkasti tikkiinsä, kun kuluttajat kuitenkin kuuntelevat sitä täysin satunnaisilla vehkeillä autossa, nappikuulokkeilla, markettistereoilla jne. jotka kaikki kuulostavat ihan eriltä? Hyvin harvassa ovat ne, jotka pääsevät nauttimaan siitä biisistä siellä hyvässä studiossa.”
Vastasin analogialla:
Elokuvathan jälkikäsitellään ja värimääritellään maailman parhaissa, varta vasten rakennetuissa ja naurettavan kalliissa leffatarkkaamoissa, jotta kaikki sävyt ja yksityiskohdat olisivat just eikä melkein. Näitä leffoja sitten tiiraillaan mitä moninaisimmista medioista, kuten kännyköistä, telkkareista, kotiteattereista, iPadeista yms. joiden värilämpötilat, resoluutiot ja sen sellaiset voivat olla mitä sattuu. Silti se uusin Star Wars näyttää ja kuulostaa just siitä kulloisestakin toosasta just niin hyvältä kuin sillä vehkeellä on mahdollista toistaa. Ainakaan se toistettava taidepläjäys ei ole lähtömateriaalista kiinni, kun se on kerran tehty niin hyvin kuin mahdollista.
Mistä pääsemmekin syvemmälle aiheen sisään: Toisinaan mulle tulee nykymusiikin puolelta (siis räppi ja poppi jne. [ei John Cage hommelit]) pyyntöjä tyyliin ”tosi hyvä masterointi kun studiolla kuunneltiin, mutta kännykän ja läppärin kautta se ei vaan potki tarpeeksi. Että voisitko tehdä asialle jotain ja pistää vaikka huomattavasti isommalle?”
Kyllähän mä toki voin, mutta jos me ruvetaan tekemään kompromisseja masterointivaiheessa sen pienimmän nimittäjän mukaan, niin lopputulos ei sitten soi kovin hyvin enää missään, vaan parhaimmillaankin vain ihan kohtalaisesti kaikkialla.
Ja jos musiikki tähdätään ”youtubekansalle” ja tiedetään, että suurin osa kuulijoista nauttii sen läppärin kaiuttimilla, niin sitten se pitää myös tuottaa, sovittaa ja miksata tämä lähtökohta mielessä.
Palaan taas leffa-analogiaan: Jos sun leffaa katsotaan pääosin kännykän ruudulta ja sen erokohtauksen tunneskaala pitää ehdottomasti näkyä, niin otetaan siitä itkevästä ihmisestä kunnon lähikuva ja pidetään se fokus olennaisessa. Jos se pääosan esittäjä pillittää laajakuvassa suurtorin keskellä, niin ei siitä saa mitään selvää kännykän näytöltä, vaikka se sieltä elämää isommalta valkokankaalta näyttäisi vaikka kuinka hyvältä ja dramaattiselta.
Saman kaltainen asia, että jos esimerkiksi träppibiisin basson perusääni soi 40Hz:ssä, niin ei se pikkukaiuttimesta vaan yksinkertaisesti kuulu. Sille pitää rakentaa harmoonista kontenttia myös ylemmille taajuuksille, jotta se välittyy myös vajavaisemmissa medioissa. Ja mitä enemmän siinä biisissä tapahtuu perkussiivisesti ja harmonisesti, sitä enemmän vaaditaan toistolaitteistolta.
Sanomani voi vaikuttaa ristiriitaiselta, mutta kyse on lopeensa sovituksesta. Otetaan taas elokuva-analogia: Örkkilauman vyörytys on kännykän näytöltä yhtä suttua, mutta leffateatterissa se syöksyy päälle! Ja toisaalta yksi oikein ajoitettu miekan isku voi hätkähdyttää siitä pikku näytöltä, siinä missä leffateatterissakin! Akira Kurosawa oli todella hyvä sovittaja!
Jasse “Jazmanaut” Kesti on niin studio kuin livepuoleltakin tuttu äänikuvataiteilija ja masteroija, joka jaksaa väsymättä puhua suurimmista intohimoistaan, hyvästä ruoasta ja etenkin audiosta.
Vuosikokous ja pikkujoulut järjestetään vuoden vaihteessa Musiikin Satamaan aukeavan Open Creative Housen tiloissa, Espoon Keilaniemessä. OCH on uusi luovan alan yhteistyöskentelytila, joka yhdistää musiikkialan tekijät, yritykset ja organisaatiot.
Tiloissa on mm. 12 musiikkistudiota, tapahtumatiloja, kuvausstudioita ja neuvotteluhuoneita. Rennon pikkujoulutunnelman ja vapaan keskustelun lomassa on napakat esittelyt uudesta Open Creative House konseptista ja kuulemme, millaisia mahdollisuuksia se avaa tulevaisuudessa tuottajille ja musiikkiteknologeille.Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen tästä linkistä.
Järjestelyjen toisena yhteistyökumppanina on Family in Music, joka on musiikintekijöille ja alan ammattilaisille suunnattu kansainvälinen digitaalinen palvelu. Illan aikana yhtiön perustaja Juka Hynynen kertoo, millaisia työkaluja musiikkituotannon ammattilaisten arjen helpottamiseen on tulossa palveluun lähitulevaisuudessa. Voit käydä tsekkaamassa, miltä näyttää Family in Musicin beta-vaiheessa oleva palvelu luomalla ilmainen tili tästä linkistä. Palveluun kirjautuminen ja palvelun käyttäminen on maksutonta.
Tervetuloa Aux ry -vuosikokoukseen ja pikkujouluihin sekä tutustumaan OCH:n tiloihin ja toimintaan Keilasatamaan! Tarjolla myös purtavaa ja juotavaa.
Terveisin,
Aux ry hallitus & Open Creative House / Family in Music
AUX RY OSASTONMALLISÄÄNNÖT
Toivottavasti pääset paikalle!
Teemu Hammaren
Toimitusjohtaja
050 5960 455
Aux ry
Damaskuksentie 4
00560 Helsinki
www.auxry.com
Voit päivittää jäsentietosi ylläolevasta linkistä, mikäli et ole sitä vielä tehnyt. Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä. Aux ry on voittoa tavoittelematon musiikin tuottajien ja teknologien yhteisö, jonka perusperiaatteina on tuoda alan tekijät yhteen, luoda pohja keskustelulle ja toimia siltana yhteistyötahoille.
HAE APURAHAA TÄSTÄ
http://uutiskirje.muusikkojenliitto.fi/go/7783048-640318-56345477
Valtion korona-apurahat taiteilijoille sekä kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille sekä korona-avustukset taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille ovat nyt haettavana Taiken kautta.
Jos toimit yrittäjänä, tee vain yksi hakemus joko yksityishenkilönä tai yrittäjänä.
Haku on käynnissä 30. kesäkuuta 2021 klo 16.00 saakka.
Työskentelyapurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille sekä kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille, joiden työ ja toimeentulo ovat vähentyneet tai loppuneet COVID-19-pandemian vuoksi.
Apuraha on tarkoitettu hakijan omaan työskentelyyn tai luovan työn ja toiminnan uudelleen käynnistämiseen tilanteessa, jossa hakija on menettänyt työtilaisuuksia tai estynyt harjoittamasta ammattiaan. Apurahaa voi käyttää esim. oman ammattitaidon ylläpitämiseen, käynnistyvän toiminnan suunnitteluun, harjoitteluun, taiteelliseen tai luovaan työhön tai niitä tukevaan toimintaan.
Apurahaa ei myönnetä hakijalle,
– jolla on samanaikaisesti valtion taiteilija-apuraha tai muu Taiken myöntämä vähintään neljän kuukauden mittainen työskentelyapuraha
– jolle on myönnetty valtion ylimääräinen taiteilijaeläke
– jolla on päätoiminen, kuukausipalkkainen työ.
Apurahan määrä on 6000 euroa ja se on tarkoitettu kolmen kuukauden työskentelyyn välillä 1.9.–31.12.2021.
Apurahan saaja voi itse valita työskentelykuukaudet apurahan käyttöaikana.
Muu palkattu keikkaluonteinen ansiotyö apurahakauden aikana on sallittu. Apurahakaudelta ei pääsääntöisesti voi saada työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Apurahan saajan tulee selvittää tämä etuuden maksajalta (työttömyyskassasta tai Kelasta).
Taiteelliseen toimintaan myönnetty apuraha on verovapaa. (Tuloverolaki 82 §)
Toiminta-avustukset on tarkoitettu taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille, joiden työ ja toimeentulo ovat vähentyneet tai loppuneet COVID-19-pandemian vuoksi. Avustus voidaan myöntää myös luovien alojen ekosysteemissä toimivalle teknisen tai tuotannollisen alan yrittäjälle. Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.
Avustukset on tarkoitettu:
1) Yksityisille elinkeinonharjoittajille. Elinkeinonharjoittajalla voi olla palkattua työvoimaa.
2) Yksinyrittäjille yritysmuodosta riippumatta. Yksinyrittäjällä tarkoitetaan taloudellisen toiminnan harjoittajaa, jolla ei hakuhetkellä ole palkattua työvoimaa.
Muut yrittäjät ja yritykset voivat hakea avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ministeriöstä haettavat avustukset on tarkoitettu ammatilliseen toimintaan oikeuskelpoisille yhteisöille, joita ovat yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat, osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt. Yhteisöllä tulee olla palkattua henkilöstöä ja yhteisön toiminnan tulee pääsääntöisesti olla ammatillista kulttuuritoimintaa.
Avustuksen hakeminen edellyttää Y-tunnusta.
Avustuksen määrä on 8 000 tai 12 000 euroa toiminnan kuluista ja laajuudesta riippuen.
Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin. Avustuksen käyttöaika on 31.12.2021 saakka. Yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille myönnettävä avustus on veronalaista tuloa.
Kyselyissä selvitettiin, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut työtilaisuuksiin ja niiden peruuntumiseen sekä tuloihin. Kyselyssä selvitettiin myös, ovatko vastaajat olleet oikeutettuja joihinkin etuuksiin pandemia-aikana tai ovatko he saaneet apurahaa.
Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 59 henkilöä ja jatkokyselyyn 66.
Ensimmäisessä kyselyssä 88,1 % kertoi, että heiltä on peruuntunut työtilaisuuksia koronaviruspandemian vuoksi. Jatkokyselyssä määrä oli noussut 95,5 %:iin.
Ensimmäisessä kyselyssä 72,9 % vastaajista kertoi, että heiltä on pandemia-aikana peruuntunut yksittäisiä töitä. Jatkokyselyssä vastaava luku oli 77,3 %. Molemmissa kyselyissä suurin osa vastasi, että heiltä oli peruuntunut koronapandemian vuoksi yli 100 työtilaisuutta. Suurin osa myös kertoi menettäneensä tuloja tilanteen vuoksi. Ensimmäisessä kyselyssä suurin osa vastasi menettäneensä yli 10 000 € pandemiasta aiheutuneiden peruutusten vuoksi. Jatkokyselyssä suurimmalla osalla menetykset olivat nousseet 24 000 €– 48 000 €:oon.
Ensimmäisessä kyselyssä eli 53,4 % vastasi, ettei he ole oikeutettu mihinkään etuuksiin pandemian aiheuttamien työn muutosten vuoksi. Jatkokyselyssä määrä oli tippunut 31,8 %:iin, ja 40,9 % oli oikeutettu Kelan myöntämiin etuuksiin. Jatkokyselyssä 77,3 % oli hakenut apurahaa Taikelta, mutta vain 25,8 % vastanneista oli sitä saanut. Muuta apurahaa tai tukea itselleen tai yritykselle oli saanut 47 % vastanneista.
Jatkokyselyssä melkein kaikki, eli 98,5 % vastanneista koki, ettei toimialaa ole kohdeltu yhdenvertaisesti verrattuna muihin toimialoihin.
Tutustu ensimmäisen kyselyn tuloksiin sekä jatkokyselyn tuloksiin.
Streamissa mukana:
Ahti Vänttinen – liiton edustaja, tähtipuheenvuoro
Jaakko Kämäräinen – liiton edustaja, moderoija
Jussi Jaakonaho
Robert Palomäki
Miikka Huttunen
Kimmo Antikainen
Aikatalulu
18:00 – tähtipuheenvuoro: Ahti Vänttinen – mitä liittoon kuuluminen tarkoittaa, historiaa ja mihin ollaan menossa.
18:30 – paneelikeskustelu
19:00 – 20:00 loppu
Työttömyysturvalain mukaan sinut katsotaan yrittäjäksi, jos teet työtä muussa, kuin työ- tai virkasuhteessa. Yritystoiminnan kestolla ja sen sivu- ja päätoimisuudella on vaikutuksensa päivärahan maksamiseen. Joissain tapauksissa TE-toimiston tulee tutkia yrittäjyyttä ja päätoiminen yrittäjyys voi estää päivärahan maksamisen.
Sinun voidaan katsoa olevan yrittäjä, jos
Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa
Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja, jos
Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos sinä tai perheenjäsenesi tai yhdessä perheenjäsenesi kanssa omistat väliyhteisöstä vähintään puolet tai teillä on vastaava määräämisvalta.
Sinun katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos
1.7.2019 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä yrityksen osaomistajan määritelmä muuttui ja nykyisin perheyrityksessä työskentelevää henkilöä, joka ei itse lainkaan omista osuutta kyseisestä yrityksestä, ei katsota enää yrittäjäksi. Tällainen perheyritykseen palkattu perheenjäsen voi lakimuutoksen jälkeen kerryttää työssäoloehtoa palkansaajakassassa.
Perheyrityksessä tehdyssä työssä vaadittava työssäoloehto on 52 viikkoa ja työssäoloehdon täyttymisen tarkastelujakso on 28 kuukautta. Lakimuutos koskee työtä, joka on tehty lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Normaalin palkkatyön 26 viikon ja perheyrityksessä työskentelyn 52 viikon työssäoloehtoviikkoja ei voida laskea yhteen.
Ajalla 16.3.2020-31.12.2020 yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehto voi täyttyä 26 kalenteriviikon työskentelyllä. Tällöin myös jäsenyysedellytys on 6 kuukautta. Edellytyksenä lyhemmälle työssäolo- ja jäsenyysehdolle on, että vähintään yksi työssäoloehtoon luettava viikko on 1.3.2020 jälkeisellä ajalla ja enimmäisaika alkaa 16.3.2020-31.12.2020 välisenä aikana.
Yrittäjille ja palkansaajille on olemassa omat erilliset työttömyyskassat. Palkansaajakassan jäsen ei voi kerryttää työssäoloehtoaan yritystoiminnalla eikä yrittäjäkassan jäsen palkkatyöllä.
Työttömyysturvalaissa on kuitenkin ns. jälkisuojasäännöksiä, joiden perusteella etuutta voidaan maksaa jo aiemmin kerrytettyjen vakuutuskausien perusteella. Nämä säännökset huomioiden yrittäjäksi ryhtyvän on hyvä itse pohtia, siirtääkö hän jäsenyytensä yrittäjäkassaan vai pysyykö edelleen muun työttömyyskassan jäsenenä.
Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyvä ei voi olla palkansaajajärjestön työttömyyskassan jäsenenä kuin tietyn jälkisuoja-ajan.
Kun henkilö jää päätoimisesta palkkatyöstään työttömäksi, jatkaen työsuhteen aikana aloitettua yritystoimintaa, tutkii työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) työttömyyden alkaessa onko harjoitettu yritystoiminta sivutoimista vai päätoimista.
Jos yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, ei työttömyyspäivärahaan ole oikeutta.
Jos yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, voi työttömyyskassa maksaa palkkatyöhön perustuvaa työttömyyspäivärahaa, mutta yritystoiminnasta saadut tulot huomioidaan ansiopäivärahaa vähentäviksi tuloiksi sovittelua koskevien säännösten mukaisesti. Yritystulo arvioidaan ensisijaisesti viimeisen vahvistetun verotuksen tulojen mukaan, mutta mikäli yritystoimintaa on harjoitettu vasta lyhyen aikaa, arvioidaan tulot muulla luotettavalla selvityksellä.
Yritystoiminnan ajalta voidaan tietyissä tapauksissa maksaa päivärahaa soviteltuna. Yritystuloja soviteltaessa huomioidaan samat euromääräiset suojaosat kuin palkkatulojen sovittelussa. Vasta suojaosan ylittävät tulot vaikuttavat ansiopäivärahan määrään vähentävästi.
Yritystoiminnan ajallakin tulee olla kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa, jotta päivärahaa voidaan maksaa. Yritystoiminta ei ole perusteltu syy kieltäytyä työstä tai työllistymistä edistävistä palveluista.
Lähde: jhl 2021
2021 vuoden alusta Aux ry on osa Muusikkojen liittoa. Huomaathan, että jäsenmaksukäytäntö muuttuu. Käy päivittämässä jäsentietosi ja lue uudistuneet ohjeet TÄLTÄ SIVULTA