• info@auxyry.com

Uutiset – old page

#3: HUONEKORJAUS

Nämä studiohommat, varsinkin masterointistudiohommat ovat siitä vekkuleita, että vaikka sitä koko ajan pyrkii parempaan ja parempaan, niin maaliviiva siirtyy aina edemmäs. Tekniikka, niin audiotekniikka kuin oman tekemisen tekniikkakin kehittyy koko ajan, joten mikään ei koskaan tule valmiiksi ja nälkä sen kun kasvaa syödessä.

Lähiaikoina yksi mukava uudistus oli ottaa haltuun uusi kuunteluprosessointi. Mini DSP:n SHD purkki on vihdoinkin spekseiltään sillä tasolla teknisesti, että semmoinen nousi vahvaksi ja varteenotettavaksi vehkeeksi. Vähän piti säätää Diracin softan ja vehkeen kommunikaatiota ja mittasignaaleita, mutta onneksi Diracin insinöörit ja asiakaspalvelu on erittäin joviaalia ja auttavaista sorttia ja pienellä säätämisellä sain prosessin siihen malliin, että entinen Audysseyn korjain pääsi eläkkeelle.

Mun amphion One18 pohjainen kuunteluni, ryyditettynä FlexBase 25 -bassolaajennuksella on lähtökohtaisesti erittäin, erittäin hyvä. Mutta koska studioni on rakennettu dimensioiltaan valmiiseen mutta hyvin akustoituun tilaan, niin siinä on pakostakin pari akustista anomaliaa, jotka on vain pakko korjata DSP prosessoinnilla. “Isoin” juttu on katosta johtuva lievä alakeskialueen korostuma, joka on sinänsä helppo ekvalisoida pois, kun se on hyvin selkeä, parin desibelin “laajahko” korostuma.

Menemättä tarkemmin itse huonekorjailun syvempiin syövereihin, mä kerron omia yleisiä havaintojani, kuinka sitä huonekorjausta kannattaa mun kokemukseni mukaan lähestyä.

No tietenkin me tähdätään siihen, että koko huonekorjausta ei ylipäätään tarvittaisi. Eli hoidetaan ensin se studion akustiikka niin hyvään kuntoon, kuin vain fyysisesti mahdollista. Mutta hyvin harvoin siitä saa silti täydellistä, jos ei lähdetä rakentamaan tarkkaamoa ihan nollista, tiettyjen kaiuttimien pohjalle.

Ja vasta kun se puoli on jiirissä ja ruvetaan oikeasti hiomaan sitä kuuntelua DSP prosessoinnilla, niin mittaaminen on ensiarvoisen tärkeää, eikä niihin tietokonealgoritmeihin saa nojata sokeasti.

Luonnollisesti kuuntelu mitataan ensin ilman mitään korjauksia ja vasta sitten pyöräytetään korjaussoftan proseduurit JA (!!!) mitataan algoritmin arpoman korjauskäppyrän kanssa uudelleen. Jos ja kun kaikki ei ole vielä täydellistä, niin ajetaan ko. softan mittaukset uudelleen ja uudelleen, hieman eri mikkilokaatioilla ja taas mittaillaan lopputulosta ja vertaillaan sitä siihen lähtökohtaan. Sitten näistä valitaan se paras vaihtoehto, joka oikeasti sekä mittautuu, että kuulostaa nätiltä ja tyydytään siihen. Jos siihen on sitten vielä henkilökohtaisia preferenssejä, niin se on itsestä kiinni, että ulottaako korjauksen koko alueella ja haluaako taajuustoistoa esimerkiksi painottaa jotenkin.

Ja kun kerta mittaillaan, niin se taajuusvastehan on tosiaan vain kolikon toinen puoli. Tai siis nopan yksi sivu. Vähintäänkin yhtä tärkeää on tarkkailla kuuntelun aikajanaa, eli jälkisointia. Vesiputouskäppyrät ja T20 näkymät paljastavat paljon. Se on ihan sama jos taajuusvaste näyttää nätiltä, jos joku taajuus jää soimaan liian pitkäksi aikaa. Siihen ei nimittäin jeesaa kuin se vanha kunnon akustointi. Eli silläkin uhalla, että toistan itseäni: Akustiikka aina ensin kuntoon ja vasta sitten loppuhiomiset sillä korjaimella.

Mä olen koittanut varsin huonekorjausta parissa akustoimattomassa olohuoneessa hifipohjalta ja niissä on niin paljon kaikenmoista heijastusta ja huonemoodia, että ne korjausalgoritmit menee ihan sekaisin niistä ja lopputulos on aina vähintäänkin erikoinen. Ei ihme että hifipuolella vierastetaan huonekorjaimia, kun ei tajuta pistää sitä akustiikkaakaan ensin edes auttavaan kuntoon.

Tietty niitä mittauksia pitää osata myös tulkita. Se käppyröissä näkyvä 40Hz humina voi olla myös esim. ilmalämpöpumppu 😉 Ja sitten kun käppyrät ovat ihanasti, niin kuunnellaan. Kuunnellaan musiikkia ja kuunnellaan myös hyvin tuotettua sinesweep signaalia. Se on brutaalin paljastava!

Tämmöisillä proseduureilla mun studioni kuuntelu asettui + – 1.5dB:n sisälle ja jälkisointi 0.230 ja 0.350 pysyy sekunin sisällä  ja onkin aivan järkyttävän nätti ja tarkka. On helppo tehdä töitä, kun kuunteluun voi luottaa täydellisesti, eikä sitä tarvitse ns. “opetella”.

Loppuun vielä sellaista, että kun jatkuvasti ihmiset kyselevät hyviä linkkejä hyvän äärelle, niin ajatelkaas sitä että vaikka netistä löytyy periaatteessa kaikki tieto, niin sen oikean ja koitellun datan lähteelle on silleen haastavaa päästä, että kaikkea sitä kuranttia kamaa peittää valtava määrä paskaa ja mutua. Mutta jos joku on joskus perehtynyt johonkin aiheeseen niin syvällisesti, että se on saanut siitä kirjoitettua ihan fyysisen kirjan ja jos se kirja on vielä päivitetty vuosien saatossa useamman edition verran, niin se tieto on siinä vaiheessa jo aika hyvin koeteltua. Esim. näitä voi täysin varauksetta suosittaa:

Master Handbook of Acoustics, sekä Mastering audio. Nämä ei nimittäin happane.

Ke 16.11: Kutsu Open Creative House – avajaisiin

Esittelypisteet klo 12–18
Paneelikeskustelut klo 15–18
Showtime klo 18–24

Paikka:

Open Creative House
Musiikin Satama
Keilasatama 2, Espoo

 

Muusikkojen liiton jäsenille avautuu 14.11.2022 – 31.12.2023 ajalle -50% alennuskoodi hinnoista. Joten tämä on loistava tarjous Aux-jengille ja samalla hyvä syy liittyä muusikkojen liiton viralliseksi jäseneksi, jos se ei oo vielä kunnossa. Olen ymmärtänyt, että Liiton jäseneksi ei ole aiemmin vielä liittynyt niin iso joukko kun oli toiveissa. 
Ohessa myös PDF-kutsu versio, jos tuo maili kutsun asettelu hajoaa välittäessä. 


ilmoittaudu mukaan tästä:

https://tinyurl.com/reg-och-launch

AUX RY:N JÄSENKAAVAKE 2023

https://forms.gle/D25pBRtf4Q3er2tU6

Voit päivittää jäsentietosi ylläolevasta linkistä, mikäli et ole sitä vielä tehnyt. Aux ry on voittoa tavoittelematon musiikin tuottajien ja teknologien yhteisö, jonka perusperiaatteina on tuoda alan tekijät yhteen, luoda pohja keskustelulle ja toimia siltana yhteistyötahoille.

#2: MIKSAUSKUULOKKEET STUDIOHOMMIIN?

Jazmanautin tarkkaamo

Sitten kun mä vastaan, niin kysyjällä tulee yleensä hermostunut yskös ja tosi nopeasti täsmennyksiä, että siis mieluiten alta kolmen sadan hintaluokassa. Nimittäin jos asiaa ei tuon kummemmin täsmennä,  suosittelen omia lempikuulokkeitani, jotka kulkevat nimellä Meze Empyrean. Ne on mun masterointikuulokkeet ja niissä ei oo mitään järkeä. Mutta ne onkin sitten ihan järjettömän ihanat (Ja kalliit).

Mutta mennäänpä ensin perusasioiden äärelle.

Studiopuolen miksaushommissa melkeinpä ainoa järkevä valinta on avoimet kuulokkeet, koska sillä tavalla saadaan aina ilmavampi ja tarkempi yläpääntoisto, kuin suljetuissa, koska avoimista puuttuu aina ne ikävät koteloheijastukset, hyvin yleiset bassokorostumat ja resonanssit, mitä suljetuissa tulee aina enempi tai vähempi.

Miinuspuolena sitten avoimissa kuulokkeissa on yleensä heikompi bassotoisto, kun se alapää ei saa tukea siitä suljetusta kupista, vaan paine pääsee karkaamaan avaruuteen. Ja painotan sanaa “yleensä”, koska jälleen kerran rahalla saa parempaa tuotesuunnittelua ja kyvykkäämpiä komponentteja. Mutta se tosiaan näkyy siinä hinnassa aika suoraan.

Mun kokemukseni mukaan, jos halutaan oikeasti studiokelpoista miksauskuuloketta jossa toisto on korjaamatta niin neutraalia, särövapaata ja tasapainoista, että siihen voi oikeasti luottaa miksauspäätöksiä tehdessä, pitää mennä vähintään yli tonnin hintaluokkaan ja silloinkin pitää pysyä tarkkana. Niitä oikeasti hyviä on silti markkinoilla vain kourallinen. Pelkkä kalleus ei ole laadun tae. Mä olen testannut hyvinkin arvokkaita kuulokkeita, jotka on kuulostaneet lähinnä kauhealta.

Mutta ei mennä nyt niihin ns. High-End kuulokkeisiin, vaan vastataan alussa esitettyyn kysymykseen, mutta muotoillaan sitä vähän uusiksi:

Miten saan studiotasoisen kuulokekuuntelun kohtuuhintaan?

No ekvalisoimalla!

Monista hyvistä kuulokkeista voi saada aivan loistavat, kun niitä vähän sohii valistuneesti taajuuskorjaimella. Korjaillaanhan sitä kaiutinkuunteluakin. Paitsi että nyt ei yritetä korjailla akustiikan anomalioita, vaan itse äänilähdettä.

Toki sen kuulokkeen pitää olla lähtökohtaisesti erittäin hyvä, että se kestää sitä taajuusmuokkausta. Jos se kuuloke-elementti ei vain pysty käsittelemään esimerkiksi bassotaajuuksia määräänsä enempää, niin se lähtee vain lepattamaan holtittomasti ja säröytyy ikävästi. Tai jos yläpäässä on kuoppa joka johtuu itse rakenteen puutteista, niin siellä ei ole välttämättä mitään, mitä olisi edes mahdollista nostaa jälkikäteen pintaan. Tai jos kuuloketta vaivaa joku ikävä resonanssi, se ei sitä vaimentamalla häviä.

Mun suositus tällaisessa tilanteessa on lähes poikkeuksetta vanha kunnon Sennheiser HD600 tai Massdropin HD6xx joka on sama malli, mutta satasen halvempi. Siinä on jo lähtökohtaisesti hyvin neutraali soundi, eikä se ole syyttä klassikon asemassa ja ollut tuotannossa jo seitsemäntoista vuotta, pannen vuosi vuoden jälkeen komeasti kampoihin uusille tulokkaille. Ikävä kyllä Sennheiser meni myymään kuluttajabisneksensä, joten joskus tulevaisuudessa uusien hankkiminen voi muodostua haastavaksi, mutta toisaalta niitä on tehty niin paljon, että eiköhän niitä riitä vielä hamaan tulevaisuuteen. Myös sisarmalli HD650 on varteenotettava vehje, mutta kalliimpi. Soundierot näitten välillä on olemattomat.

Mutta koska ne ovat malliltaan avoimet ja hinnaltaan varsin kohtuuhintaiset, ko. kuuloketta vaivaa vähän aneeminen bassotoisto, joka alkaa tipahtaa loivassa mutta sinnikkäässä kaaressa jo 100Hz jälkeen. Mutta onneksemme se elementti on lähtökohtaisesti hyvin pienisäröinen ja hyvin reagoiva, joten sen voi ekvalisoida kohdilleen hyvin helposti. Toki se nostaa bassopään säröä jonkin verran, mutta onneksi ihminen kuulee bassopään särökomponentteja hyvin heikosti. Ja nyt siis puhutaan alle viiden prosentin säröstä ihan alimmassa rekisterissä. Ei sitä kuolevainen käytännössä musiikkimateriaalilla havaitse.

Lisäksi yläpäässä voi joissain malleissa olla pienen pieni piikki neljässä kilossa. Mutta ei välttämättä. Luurista on nimittäin liikkeellä kahta versiota, hivenen erilaisilla elementeillä. Erot eivät ole suuria, mutta kovimmat kultakorvat löytävät ne kyllä.

Ja se pitää kanssa ottaa huomioon, että jos korvatyynyt ovat kovin käytetyt, niin ne painuu ajan saatossa kasaan, jolloin korva painuu lähemmäs elementtiä ja soundiin tulee ylimääräistä koleutta. Uudet tyynyt eivät paljoa maksa ja ne on älyttömän helppo vaihtaa itsekin. Ei tarvi työkaluja tai mitään. Itseasiassa koko kuulokkeen voi purkaa ja kasata atomeiksi vaikka teelusikan varrella. Testattu skene. Ja tosiaan jos on vähänkään näppärä ja haluaa säästää, niin ostaa hiluilla pikkuvikaiset käytetyt ja vaihtaa niihin tarvittavat sisuskalut ja taas mennään. “How-to” videoita ja varaosia on netti pullollaan.

Ohessa on mun versioni korjaavasta ekvalisaatiosta HD600:lle. Ja kuten sanottu, yläpään korjaus on valinnainen. Se pitää itse kuunnella omalla kohdallaan.

Ja jos ja kun kuunteluun boostaa noinkin paljon bassopäätä, niin kannattaa kompensoida ekvalisaattorin gainia, jottei ulostulo klippaa. Oheisessa kuvassa jätin sen selkeyden vuoksi tekemättä.

Mitäs vaihtoehtoja tälle olis?

Tietysti jos sulta löytyy jo valmiiksi hyvät kuulokkeet, niin niiden säätämisen voi hoitaa näppärästi myös kaupallisilla sovelluksilla, joista luultavasti löytyy jo valmiit säädöt kuulokkeillesi.

Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Sonarworksiin,  ja Tone Boostersin Morphitiin, jotka nimenomaan korjaavat kuulokkeiden taajuustoistoa. Ja sitten markkinoilla on myös pilvin pimein virtuaalisia tarkkaamoja mallintavia simulaatioita, kuten esimerkiksi Waves Nx, mutta minä en henkilökohtaisesti ole niistä koskaan innostunut. Kuulokkeiden paras puolihan on se, että niitten kanssa toimiessa, ei akustiikka tule sekoittamaan soundia, joten miksi sitä keinotilaa pitäisi pukata tieten tahtoen sotkemaan sitä soundia? Semminkin kun se ei kuitenkaan ole sama asia, kuin oikea kaiutinkuuntelu.
Jos kaiutinkuuntelu on auto ja kuulokekuuntelu moottoripyörä, niin huonesimulointi on kuin motskariin pistäis apupyörät; Se menettää ketteryytensä, eikä kuitenkaan käyttäydy yhtä vakaasti kuin auto.

Mitäs muuta pitäis ottaa huomioon?

Sellainen disclaimeri vielä, että esimerkiksi HD600:ssa on aika korkea impedanssi, mikä meinaa sitä, että kuulokevahvistimesta tulee löytyä aika paljon jerkkua, tai ääni kärsii anemiasta, varsinkin ekvalisaattorin gain kompensaation jälkeen. Jos jostain syystä äänikortistasi loppuu puhti kesken, niin tässä pari kohtuuhintaista, mutta erinomaisesti insinöröityä vehjestä:

JDS labs Atom. Ihan naurettavan kovaa suorituskykyä pikkurahalla.

Schiit:itkään eivät ole paskempia.

Topping tekee solidia kampetta myös.

Ja sitten vielä loppukevennyksenä debunkataan yleisimpiä väärinkäsityksiä ja uskomuksia, että miksei kuulokekuuntelua tulisi ekvalisoida?

Väite -Soundin luonnollisuus kärsii, jos kuulokkeita ekvalisoidaan.


Eikäkö: -Jos sä ekvalisoit kuulokkeille menevää soundia, ei se ole sen kummempaa, kuin että sulla on masterissa mikä tahansa prosessori. Sähän vain ekvalisoit sitä sinne kuulokkeille menevää signaalia. Otat sen prosessoinnin sitten vaan tietty pois, kun biisi bouncataan.

Väite: Mulla on niin hyvät kuulokkeet, ettei niitä tarvi ekvalisoida.

Niimmutta: Mulla itselläni on yhdet maailman parhaimmista kuulokkeista jotka maksaa kolme tonnia ja nekin paranee ekvalisoimalla.
Kas kun kuulokkeet poikkeaa kaiuttimista esim. siinä, että yhdellä elementillä pitäisi rakentaa se täydellinen taajuustoisto, ilman eri taajuualueille sovitettuja kaiutinelementtejä ja jakosuotimia, niin se niitten taajuustoiston säätö on tosi vaikeaa, kun se tapahtuu lähinnä vain ja ainoastaan fyysisesti kuuloke-elementin, kuulokekupin ja korvapehmusteiden välisellä sovittamisella.

Ja nyt me ei todellakaan mennä siihen, miten jokaisen ihmisen kuulo ja korvan fyysiset ominaisuudet ovat erilaisia ja miten ne korostuvat kuulokekuuntelussa ihan eri tavalla, kuin kaiutinkuuntelussa. Siitä vois kirjoittaa joskus ihan oman juttunsa… tai kirjan.


Jasse “Jazmanaut” Kesti on niin studio kuin live-puoleltakin tuttu äänikuvataiteilija ja masteroija, joka jaksaa väsymättä puhua suurimmista intohimoistaan, hyvästä ruoasta ja etenkin audiosta.

Aux ry tapahtuma: – Steinway Piano Galleria, keväällä 2023

Steinway Piano Galleria Helsinki toivottaa Aux Ry:n jäsenet tervetulleeksi tutustumaan edistykselliseen Spirio r -flyygeliin galleriaansa Helsingin Unioninkadulle. Akustisen flyygelin teknologia mahdollistaa mm. sen soitattamisen vaikka maailman toiselta puolen!

Rennossa iltamassa on esittelyn lisäksi tarjolla suolaista makupalaa sekä juotavaa.
Lisätietoja tapahtumasta tulee sähköpostitse.

AUX RY:N JÄSENKAAVAKE

https://forms.gle/D25pBRtf4Q3er2tU6

Voit päivittää jäsentietosi ylläolevasta linkistä, mikäli et ole sitä vielä tehnyt. Aux ry on voittoa tavoittelematon musiikin tuottajien ja teknologien yhteisö, jonka perusperiaatteina on tuoda alan tekijät yhteen, luoda pohja keskustelulle ja toimia siltana yhteistyötahoille.

www.auxry.com
Aux Ry / Musiikin tuottajien ja teknologien yhdistys
Damaskuksentie 4
00560 Helsinki
Y-296205

Aux ry on Suomen Muusikkojen Liitto ry:n osasto

Pieni Roobertinkatu 16, 5 krs
00120 Helsinki
(09) 6803 4070

sml@muusikkojenliitto.fi
www.muusikkojenliitto.fi

Yhdistyksen kokous: Ke 1.9 – 17:30 KOKOUSKUTSU

Yhdistyksen kokous: To 1.9 – 17:30

KOKOUSKUTSU: 

To 1.9 – 17:30. Sinut on kutsuttu Aux ry:n vuosikokoukseen ja studiot tutuksi- sarjan tapahtumaan Torstaina 1. Syyskuuta 2022 kello 17:30 alkaen osoitteessa:
Musiikkitalo, Mannehereimintie 13A. Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä.

Studiot tutuksi illassa tutustutaan Musiikkitalon studioihin, uuteen Hedd audion Tower malliin, uusiin LAWO mc56 miksauspöytiin sekä niillä träkkäämiseen. Käytössä on tarkkaamon lisäksi Paavosali. YLE:n M1 ja M2 musiikkistuditoiminnan alasajon jälkeen siellä tehtyjä tuotantoja on siirretty Musiikkitalon Paavosaliin. Saliin mahtuu täysi sinfoniaorkesteri ja se on huippuunsa varusteltu levytyksiä sekä TV lähetyksiä ajatellen. Salin akustiikkaan ja sointia voi muuttaa seinärakenteiden sisälle asennettujen verhojen avulla. Äänitetään mahdollisuuksien mukaan flyygeliä ja rumpuja.

Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä. Studiot tutuksi -osioon voivat osallistua kaikki Aux ry:n jäsenet.

* 17:30 – VUOSIKOKOUS (liiton jäsenille)
* 18:00 – Studiot tutuksi – startti Paavosalissa
* 21:00 – jatkot: roudaribaari IHME


AUX RY OSASTONMALLISÄÄNNÖT
https://auxry.com/wp-content/uploads/2021/11/AUX-RY-Osaston-saannot.pdf

Toivottavasti pääset paikalle!
Teemu Hammaren
Toimitusjohtaja

AUX RY:N JÄSENKAAVAKE 2022

Voit päivittää jäsentietosi ylläolevasta linkistä, mikäli et ole sitä vielä tehnyt. Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä. Aux ry on voittoa tavoittelematon musiikin tuottajien ja teknologien yhteisö, jonka perusperiaatteina on tuoda alan tekijät yhteen, luoda pohja keskustelulle ja toimia siltana yhteistyötahoille.

__________________________

YHDISTYKSEN YLIMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
 

Aika:         1.9.2021 kello 17.30

Paikka:     Musiikkitalo, 13A, 00100 Helsinki

ESITYSLISTA

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa sekä muut tarvittavat toimihenkilöt 
            
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Läsnä olevien toteaminen.
  5. Työjärjestyksen hyväksyminen      
                   
  6. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä johtokunnan muut jäsenet erovuoroisten tilalle
  7. Käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat
  8. Kokouksen päättäminen
              

Yhdistyksen kokous: Ke 18.5 – 17:00 KOKOUSKUTSU

Yhdistyksen kokous: Ke 18.5 – 17:00
Sinut on kutsuttu Aux ry:n vuosikokoukseen ja studiot tutuksi- sarjan tapahtumaan Keskiviikkona 18. Toukokuuta 2022 kello 17:00 alkaen, Lammaskallion audio, Lammaskalliontie 87, 04380 Tuusula. Voit liittyä kokoukseen myös alla olevasta linkistä. Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä.

https://us04web.zoom.us/j/75162929732…
Meeting ID: 751 6292 9732
Passcode: kWet9M’

Studiot tutuksi -sarjassa pääsemme tutustumaan kansallisromanttisiin maisemiin rakennettuun studioon Lammaskallion Audiolle! Yhdistyksen kokouksen jälkeen tiedossa studioiden esittelyä rennon studiotunnelman ja vapaan keskustelun lomassa.Tarjolla purtavaa ja juotavaa, sekä halukkaille myös saunomismahdollisuus rantasaunassa.

Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä. Studiot tutuksi -osioon voivat osallistua kaikki Aux ry:n jäsenet.

* 17:00 – VUOSIKOKOUS (liiton jäsenille)
* 18:00 – Studiot tutuksi – startti
* 20:00 – sauna halukkaille, uikkarit mukaan

ESITYSLISTA JA KOKOUSKUTSU

AUX RY OSASTONMALLISÄÄNNÖT

Toivottavasti pääset paikalle!
Teemu Hammaren
Toimitusjohtaja
050 5960 455Aux ry
Mosabackanmutka 2
06500 Porvoo
www.auxry.com 

AUX RY:N JÄSENKAAVAKE 2022
HTTPS://FORMS.GLE/D25PBRTF4Q3ER2TU6
Voit päivittää jäsentietosi ylläolevasta linkistä, mikäli et ole sitä vielä tehnyt. Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä. Aux ry on voittoa tavoittelematon musiikin tuottajien ja teknologien yhteisö, jonka perusperiaatteina on tuoda alan tekijät yhteen, luoda pohja keskustelulle ja toimia siltana yhteistyötahoille.

Aux ry:n johtokunta esittään Hannu “Hande” Mertasesta Aux ry:n ensimmäistä kunniajäsentä


Eräs merkittävimmistä konserttien äänentoiston kehityksessä korostuvista asioista on se, miten jokainen laite- ja henkilösukupolvi rakentuu jatkamaan edeltäjiensä työtä. Alan historian ymmärrys ja arvostus on siksi tärkeää pitää oleellisessaosassa myös nykyajan päivittäistä toimintaa.

Edellämainittuun liittyen Hannu “Hande” Mertanen on 31.3.2022 esitetty Aux ry:n ensimmäiseksi kunniajäseneksi suomalaisen äänentoiston saralla tehdyn, ansiokkaan pioneerityönsä johdosta.

Aux ry:n johtokunta kiittää ansiokkaasta työstä.

22.3 Tiistai – Aux ry esittää: Tulevaisuuden teknologiat @ Postbar, Helsinki klo: 18:00

Suositut Aux-iltamat ovat viimein palanneet. Käännämme katseet kohti tulevaisuutta ja uppoudumme tulevaisuuden visioiden ja teknologioiden pariin. Vuoden ensimmäisen paneelikeskustelun muodostavat:

Moderaattori: Miikka Huttunen

Panelistit:

Olli Lehtinen – oeksound
Annina Antinranta – Futurice
TBC – Genelec
Douglas Castro – Neural DSP
Francisco Cresp – Neural DSP

Ja tuttuun tapaan myös yleisö on tervetullut osallistumaan keskusteluun!
Siis lämpimästi tervetuloa tulevaisuus-iltamaan ja tapaamaan alamme ihmisiä. Vihdoin.

Ovet avataan klo 18

Paneeli klo 18:30

Tapahtuma päättyy klo 22

Tapahtuma on tarkoitettu Muusikkojen liiton Aux ry:n alajaoston jäsenille (Aux-passi), sekä Aux ry:n kannatusjäsenille.

Baarista voi ostaa juomia. 

Tsekkaathan ajantasaiset koronaturvallisuusohjeet Post Barin sivuilta? 

#1: ÄÄNI SUBJEKTINA JA OBJEKTINA

Jazmanautin tarkkaamo

Taannoin minulle esitettiin erinomaisen hyvä kysymys koskien sitä, että miksi studiossa pitää olla mahdollisimman hyvä ja tasapainoinen kuuntelu?

”… ja miksi se miksaus pitää masteroinnissa vielä puunata niin älyttömän tarkasti tikkiinsä, kun kuluttajat kuitenkin kuuntelevat sitä täysin satunnaisilla vehkeillä autossa, nappikuulokkeilla, markettistereoilla jne. jotka kaikki kuulostavat ihan eriltä? Hyvin harvassa ovat ne, jotka pääsevät nauttimaan siitä biisistä siellä hyvässä studiossa.”

Vastasin analogialla:

Elokuvathan jälkikäsitellään ja värimääritellään maailman parhaissa, varta vasten rakennetuissa ja naurettavan kalliissa leffatarkkaamoissa, jotta kaikki sävyt ja yksityiskohdat olisivat just eikä melkein. Näitä leffoja sitten tiiraillaan mitä moninaisimmista medioista, kuten kännyköistä, telkkareista, kotiteattereista, iPadeista yms. joiden värilämpötilat, resoluutiot ja sen sellaiset voivat olla mitä sattuu. Silti se uusin Star Wars näyttää ja kuulostaa  just siitä kulloisestakin toosasta just niin hyvältä kuin sillä vehkeellä on mahdollista toistaa. Ainakaan se toistettava taidepläjäys ei ole lähtömateriaalista kiinni, kun se on kerran tehty niin hyvin kuin mahdollista.

Mistä pääsemmekin syvemmälle aiheen sisään: Toisinaan mulle tulee nykymusiikin puolelta (siis räppi ja poppi jne. [ei John Cage hommelit]) pyyntöjä tyyliin ”tosi hyvä masterointi kun studiolla kuunneltiin, mutta kännykän ja läppärin kautta se ei vaan potki tarpeeksi. Että voisitko tehdä asialle jotain ja pistää vaikka huomattavasti isommalle?”

Kyllähän mä toki voin, mutta jos me ruvetaan tekemään kompromisseja masterointivaiheessa sen pienimmän nimittäjän mukaan, niin lopputulos ei sitten soi kovin hyvin enää missään, vaan parhaimmillaankin vain ihan kohtalaisesti kaikkialla.

Ja jos musiikki tähdätään ”youtubekansalle” ja tiedetään, että suurin osa kuulijoista nauttii sen läppärin kaiuttimilla, niin sitten se pitää myös tuottaa, sovittaa ja miksata tämä lähtökohta mielessä.

Palaan taas leffa-analogiaan: Jos sun leffaa katsotaan pääosin kännykän ruudulta ja sen erokohtauksen tunneskaala pitää ehdottomasti näkyä, niin otetaan siitä itkevästä ihmisestä kunnon lähikuva ja pidetään se fokus olennaisessa. Jos se pääosan esittäjä pillittää laajakuvassa suurtorin keskellä, niin ei siitä saa mitään selvää  kännykän näytöltä, vaikka se sieltä elämää isommalta valkokankaalta näyttäisi vaikka kuinka hyvältä ja dramaattiselta.

Saman kaltainen asia, että jos esimerkiksi träppibiisin basson perusääni soi 40Hz:ssä, niin ei se pikkukaiuttimesta vaan yksinkertaisesti kuulu. Sille pitää rakentaa harmoonista kontenttia myös ylemmille taajuuksille, jotta se välittyy myös vajavaisemmissa medioissa. Ja mitä enemmän siinä biisissä tapahtuu perkussiivisesti ja harmonisesti, sitä enemmän vaaditaan toistolaitteistolta.

Sanomani voi vaikuttaa ristiriitaiselta, mutta kyse on lopeensa sovituksesta. Otetaan taas elokuva-analogia: Örkkilauman vyörytys on kännykän näytöltä yhtä suttua, mutta leffateatterissa se syöksyy päälle! Ja toisaalta yksi oikein ajoitettu miekan isku voi hätkähdyttää siitä pikku näytöltä, siinä missä leffateatterissakin! Akira Kurosawa oli todella hyvä sovittaja!


Valco, Jasse Kesti. Kuva/Photograph: Janne-Pekka Manninen


Jasse “Jazmanaut” Kesti on niin studio kuin live-puoleltakin tuttu äänikuvataiteilija ja masteroija, joka jaksaa väsymättä puhua suurimmista intohimoistaan, hyvästä ruoasta ja etenkin audiosta.

Yhdistyksen kokous: Pe 17.12 – 18:00

Tervetuloa Aux ry:n vuosikokoukseen ja pikkujouluihin perjantaina 17. joulukuuta 2021 kello 18:00 alkaen, Keilasatama 2, 02150 Espoo

 

Vuosikokous ja pikkujoulut järjestetään vuoden vaihteessa Musiikin Satamaan aukeavan Open Creative Housen tiloissa, Espoon Keilaniemessä. OCH on uusi luovan alan yhteistyöskentelytila, joka yhdistää musiikkialan tekijät, yritykset ja organisaatiot. 

Tiloissa on mm. 12 musiikkistudiota, tapahtumatiloja, kuvausstudioita ja neuvotteluhuoneita. Rennon pikkujoulutunnelman ja vapaan keskustelun lomassa on napakat esittelyt uudesta Open Creative House konseptista ja kuulemme, millaisia mahdollisuuksia se avaa tulevaisuudessa tuottajille ja musiikkiteknologeille.Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen tästä linkistä.

Järjestelyjen toisena yhteistyökumppanina on Family in Music, joka on musiikintekijöille ja alan ammattilaisille suunnattu kansainvälinen digitaalinen palvelu. Illan aikana yhtiön perustaja Juka Hynynen kertoo, millaisia työkaluja musiikkituotannon ammattilaisten arjen helpottamiseen on tulossa palveluun lähitulevaisuudessa.  Voit käydä tsekkaamassa, miltä näyttää Family in Musicin beta-vaiheessa oleva palvelu luomalla ilmainen tili tästä linkistä. Palveluun kirjautuminen ja palvelun käyttäminen on maksutonta.

Tervetuloa Aux ry -vuosikokoukseen ja pikkujouluihin sekä tutustumaan OCH:n tiloihin ja toimintaan Keilasatamaan! Tarjolla myös purtavaa ja juotavaa. 

Terveisin,
Aux ry hallitus & Open Creative House / Family in Music


ESITYSLISTA JA KOKOUSKUTSU

AUX RY OSASTONMALLISÄÄNNÖT

Toivottavasti pääset paikalle!
Teemu Hammaren
Toimitusjohtaja
050 5960 455

Aux ry
Damaskuksentie 4
00560 Helsinki
www.auxry.com

Aux ry:n jäsenkaavake 2022

https://forms.gle/D25pBRtf4Q3er2tU6

Voit päivittää jäsentietosi ylläolevasta linkistä, mikäli et ole sitä vielä tehnyt. Vuosikokous on ainoastaan niille Aux Ry:n jäsenille, jotka ovat myös Muusikkojen liiton jäseniä. Aux ry on voittoa tavoittelematon musiikin tuottajien ja teknologien yhteisö, jonka perusperiaatteina on tuoda alan tekijät yhteen, luoda pohja keskustelulle ja toimia siltana yhteistyötahoille.